*

AriWigelius Vaikuttamalla välität

Kolme pointtia Yleisestä työttömyyskassasta eroamiseen

Arvoisa yleisen työttömyyskassan jäsen, kerron sinulle kolme syytä erota YTK:sta ja liittyä oman alan ammattiliittoon. Pyrin kertomaan sinulle syyt suoraan ja rehellisesti.

1. Edunvalvonta

YTK on pelkkä työttömyyskassa, kun ammattiliitot valvovat työntekijöiden etuja laajasti. YTK:n jäsen maksaa pelkästään työttömyysturvasta, eli he eivät puolusta suomalaisia työpaikkoja, vaan maksavat vain ansiosidonnaista työttömyyden kohdatessa.

Lakimiespalveluja voi ostaa lisämaksusta, mutta tämä palvelu on ostettu ulkopuolelta LähiTapiolasta, joka ei takaa työntekijälle edes minimiturvaa riitatapauksien sattuessa. Ammattiliittojen lakimiehet ovat vuosia ratkoneet oman alan riitatapauksia oikeudessa ja ovat näin hyvin tietoisia ongelmista.

Usein ay-liikkeessä riitatapauksia ei tarvitse viedä kuluttaviin oikeuskäsittelyihin, koska työpaikoilla luottamusmiehet ehkäisevät riitatapauksien synnyn jo etukäteen. Luottamusmiehiä ei ole, mikäli työntekijät eivät kuulu oman alan ammattiliittoon.

Ammattiliitot neuvottelevat työehtosopimuksia(TES), joiden perusteella suomalaisilla työmarkkinoilla pelisäännöt ovat reilut kaikille. Esim. viiden päivän työviikko ei ole ollut aina itsestään selvyys.

 

2. YTK:n jäsenmaksu sama kaikille, mutta maksut jäsenille eivät.

YTK nostaa maksuaan vuoden 2015 alussa 118 euroon vuodessa. Moni liittyy YTK:an, koska haluavat säästää rahaa. Otetaan esimerkiksi Suomessa paljon työllistävät palvelualat, joilla tehdään paljon osa-aikaista työtä. Mitä vähemmän tienaat, sitä enemmän maksat YTK:n jäsenenä hyvätuloisten työttömyysturvamaksuja.

Selitys: YTK:n maksu on sama kaikille, tienaat sitten 2000 e/kk tai 5000 e/kk, maksaa työntekijä turvasta vuosimaksun verran. Työttömyysturva työttömyyden kohdatessa ei kuitenkaan heille ole sama, vaan ansiosidonnaisen päivärahan erotus esimerkkitapauksessa on 44,34 euroa, joka päivä, kun hän saa ansiosidonnaista. (Lähde YTK:n kotisivut)

Hyvin toimeentulevat siis saavat ansiosidonnaista paljon enemmän kuin pientä palkkaa saavat osa-aikaiset työntekijät, vaikka YTK perii heiltä saman vuosimaksun. Ammattiliittojen kassat perivät työntekijöiltä tulojen mukaan maksua, joten hyvin toimeentulevat maksavat enemmän ja pientä palkkaa saavat vähemmän. Miksi? Koska se on oikeudenmukaista.
 

3. Ammattiliittojen tuoma turva katoaa?

Suomalaiset ammattiliitot ovat taanneet meille suotuisat mahdollisuudet kehittää työelämän oikeuksia ja saada työstä kohtuullista palkkaa. Tulevaisuudessa tulemme kuitenkin globalisaation myötä kohtaamaan kovia haasteita, kun digilisaatio ja robotisaation etenevät kovaa vauhtia uusille aloille.

Mikäli meillä ei ole ammattiliittoja turvana tulevaisuudessa, menevät meiltä työpaikat, joilla työntekijä voi elättää perheensä. Tämä muutos johtaa osa-aikaisuuden lisääntymiseen Suomessa. Nykyisellään osa-aikaisuus tarkoittaa esim. kaupan alalla köyhyydessä elämistä. Pitkät työurat osa-aikaisissa työsuhteissa tarkoittavat pieniä eläkkeitä. YTK:n pohjimmainen tarkoitus on tuhota työntekijöiden turva tulevaisuudessa, kun työntekijöillä ei ole enää turvaa, voidaan lähteä heikentämään työntekijöiden työsuhdeturvaa..
 

Loppusanat
Syitä minulla olisi sinun eroamiseen YTK:sta vielä monia, mutta eikös tässä ollut jo kolme hyvää pointtia? Niinpä. Puolustetaan suomalaisia työpaikkoja yhtenä rintamana reilusti toimivien yrittäjien kanssa. Monet heistä arvostavat suomalaisia ammattiliittoja, koska ne toimivat avoimesti ja rehellisesti, silloin asioilla on tapana sujua mallikkaasti. Yrityksen menestykseen Suomessa tarvitaan rohkeita yrittäjiä ja ammattitaitoisia työntekijöitä. Sitoudutaan siis reiluihin työmarkkinoihin ja pidetään puoliamme pelisääntöjen mukaan.

Ari Wigelius
Tampere

Kirjoituksen lähteet: www.sak.fi, www.ytk.fi ja www.pam.fi.
 

Kiinnostaako sinua kuulla lisää totuuksia YTK:sta?
Liity Facebook-ryhmään: Paljastetaan YTK:sta totuus – yhdessä ahneutta vastaan

 

Aikaisemmat kirjoitukseni yleisestä työttömyyskassasta:

YTK heikentämässä työntekijän asemaa työmarkkinoilla (10.4.2013)

YTK huijaa vastavalmistuneita mainoskampanjassaan (27.5.2014)

Ammattiliittojen ja Yleisen työttömyyskassan saavutukset 1889-2014 (1.10.2014)

 

Kirjoitus on luettavissa myös kotisivuillani www.ariwigelius.fi

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (63 kommenttia)

Jyrki Paldán

En kuulu YEL:llään enkä ammattiliittoni työttömyyskassaan periaatesyistä. Molemmat toimivat tuolla samalla tasamaksu-ansiosidonnainen korvaus-periaatteella, joka on uskomattoman häikäilemätön. Olen sitten peruspäivärahalla aina työttömyyden sattuessa.

Ammattiliittoon kyllä kuulun, kassaan vain en.

Käyttäjän AriWigelius kuva
Ari Wigelius

Ammattiliittoon kuuluminen kannattaa aina.

Jyrki Paldán

Muokkaus ei näköjään jostain syystä onnistu. Tarkoitin tietysti YTK:ta, en YEL:llää.

Käyttäjän MiikkaSalonen kuva
Miikka Salonen

Minusta paljon häikäilettömänpää on se, että kassoihin kuulumattomat maksavat kassoihin kuuluvien etuudet, pääosin muuten vielä työnantajat. Tämä on nimenomaan AY liikkeen alunperin ajamaa asiaa, jolla pakotettiin kuulumaan liittoihin mikäli mieli parempaa työttömyysturvaa, onneksi nykyään on sentään kassa vaihtoehtona. Kuitenkin työttömyskassoista maksetaan vain 5,5% ansiosidonnaisesta - loppu 94,5% korvauksesta tulee työttömyysvakuutusrahastosta. Siitä mihin jokainen työntekijä maksaa muutaman prosentin ja työnantaja parikymmentä prosenttia työntekijän palkasta. Perusosahan tulee valtion rahoista.

Tasamaksussa sen sijaan ei ole mitään häikäilemätöntä. Suuri osa siitä menee kiinteisiin kuluihin ja koska lopun osuus on vain 1/20 työntekijälle maksettavasta PERUSOSAN PÄÄLLE tulevasta rahasta, on ihan turhaa alkaa jyvitellä maksua. Näin systeemi pysyy yksinkertaisena ja halvempana ylläpitää. Maksun jyvittäminen täysin tulojen mukaan on hyvin näennäistä tasa-arvoa, työttömyysvakuutusmaksujen osuus tasaprosentti, mutta ansiosidonnainen on käänteisesti progressiivinen. Niin ja perusturvan osuus tulee veroista jotka ovat vielä progressiivisen verotuksen alla. Joten mitä paremmin tienaat, sen huonommin saat suhteellisesti ansiosidonnaista ja sitä suuremman osuuden silti maksat itse. Joten älä huoli, kyllä se on ihan muut jotka suurimman osan työttömyysturvasta maksavat kuin huonotuloiset, myös kiinteän jäsenmaksun kanssa.

Jyrki Paldán

Erittäin hyvin perusteltu. En tiedä saako se itsepäistä päätäni kääntymään, mutta antoi se ainakin paljon ajateltavaa.

Mielestäni kuitenkin niin eläkkeiden kuin työttömyyskorvauksenkin tulisi olla tasakorvaus kaikille, tai itseasiassa ne pitäisi korvata perustulolla. Ansiosidonnaisten kassojen pitäisi olla omien säästöjen tai täysin yksityisten kassojen varassa. Tuo epäkohta ei kuitenkaan ole millään lailla ay-liikkeiden tai nykyisten kassojen vika, joten asiaa täytyy tosiaankin harkita.

Jari Leino

Olen YTK:n tyytyväinen jäsen enkä eroaisi mistään hinnasta.

Ay-liike ei ole enää kymmeniin vuosiin puolustanut työläisten oikeuksia, ainoastaan oman organisaationsa lihavia ay-syöttiläitä ja vasemmistopuolueorganisaatioiden poliittisia etuja. Ay-liike on toiminut Suomen kansan etuja vastaan ja vahingoittanut Suomen taloutta ja työläisten asemaa.

118 euroa vuodessa on hyvin pieni hinta työttömyysturvasta. Ay-kassan jäsenenä maksaisin varmasti enemmän. Lisäksi rahojani käytettäisiin (vastoin tahtoani) ay-syöttiläiden elättämiseen ja vasemmistopuolueiden tukemiseen.

Käyttäjän AriWigelius kuva
Ari Wigelius

Toivottavasti työkaverisi ymmärtävät, miksi olet heitä vastaan. Mikä on ay-liike? Työntekijät. Otat kuitenkin vastaan kaikki edut, mitä ay-liike sinulle on saavuttanut, mutta et ole valmis siitä mitään maksamaan. Oletko miettinyt miten suomalaiset työmarkkinat ovat rakentuneet?

Muutoinkin nuo väitteesi vasemmistopuolueiden tukemisesta ovat mielestäni hieman ristiriidassa todellisuuden kanssa.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Olen kuulunut YTK-kassaan koko aktiivisen työhistoriani, 15 vuotta. Kerro Ari, mikä on se minun oman alan liittoni, joka olisi ajanut juuri minun asiaa työhistoriani ajan?

Olen ollut siivoojana, myyjänä, opettajana, kiinteistöhoitajana sekä asentajana?

Käyttäjän AriWigelius kuva
Ari Wigelius Vastaus kommenttiin #19

Hei Mikko, monet eri liitot ajaneet oikeuksiasi, vaikka et ole siitä mitään maksanut. Olet ollut ns. vapaamatkustaja. Ei millään pahalla, mutta se on rehellinen vastaus. YTK turvaa sinulle vain ansiosidonnaisen turvan, mutta oletko huomannut tämän 15 vuoden aikana heikentyneen työelämänoikeudet? Olet osaltasi ollut vaikuttamassa näihin heikennyksiin, koska olet siirtynyt katsomoon katsomaan, kuinka muut neuvottelevat sinulle oikeuksia työelämään. Palkkasikin voisi olla suurempi. Valitettava juttu, toivottavasti mietit ja tulet mukaan puolustamaan oikeuksiasi.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko Vastaus kommenttiin #26

Kiitos vastauksestasi. Entäs jos 15 pätkätyöttömyysvuoden jälkeen tinkisin palkasta ja saisin vakiduunin? (ihan vaikka arvoni (siis sille pk-yrittäjälle) näyttääkseni,) jotta pääsin neuvottelemaan siitä palkasta minkä ansaitsen?

Toki palkkaa on tullut minimipalkkaa enemmän, en valita.

Ei ole mahdollista. Kuulemma joko otat edut tai olet työtön.

Käyttäjän OulaLintula kuva
Oula Lintula

Onko esimerkiksi SAK antanut vaalien alla rahaa esimerkiksi SDP:lle? Kyllä vai ei?

Anna-Leena Nieminen

Ari W:"Oletko miettinyt miten suomalaiset työmarkkinat ovat rakentuneet?"

Oletko miettinyt miten suomalaiset työmarkkinat voivat nyt?

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

Hyvin valmisteltu kirjoitus. Olet selvästi panostanut tähän, hienoa!

Käyttäjän AriWigelius kuva
Ari Wigelius

Kiitos Antti, kyllähän sitä hieman tuli mietittyä. Tärkeä aihe ja erittäin ajankohtainen.

Petteri Hiienkoski

Hyviä pointteja! Valitettavasti taitaa vain olla monen kohdalla niin, että oman alan liittoon liittymisen merkityksen ymmärtää vasta, kun se on liian myöhäistä.

Se on vähän niin kuin kotivakuutus tai maanpuolustus. Siihen ei haluta panna rahaa kun luullaan että se menee hukkaan vaan käyttää se johonkin "hyödyllisempään". Kun kaikki menee hyvin, niitä ei välttämättä tarvita ja tuudittaudutaan "Ruususen uneen". Unohdetaan, että maailma on joskus aika kova paikka: tilanteet voivat muuttua aivan yllättäen ja silloin voikin olla jo liian myöhäistä.

Käyttäjän AriWigelius kuva
Ari Wigelius

Kiitos Petteri, olet tainnut kokea saman kuin minä. Ongelmien kohdatessa ollaan pyytämässä apua luottamusmieheltä, vaikka ensin ollaan vuosikausia haukuttu ay-liikettä. Turhan moni luulee olevansa suurempi kuin kukaan muu.. Valitettavasti kuka tahansa voi joutua väärinkäytösten uhriksi.

Käyttäjän jaakkoportti kuva
Jaakko Portti

Noista YTK:n lakimiespalveluista. Se ei mm. korvaa vastapuolen kuluja, jos häviät juttusi. Omavastuukin on aina vähintään 250€.

Ettei tarttisi väitellä. niin täältä voi lukea:
http://www.ytk-yhdistys.fi/fi/vakuutukset/oikeustu...

Käyttäjän AriWigelius kuva
Ari Wigelius

Olet oikeassa Jaakko, kyseinen YTK:an vakuutus on oikeastaan täysin turha ja tehty vain näön vuoksi. Todellisuudessa tuo vakuutus ei turvaa juuri yhtään mitään.

Käyttäjän JukkaParviainen kuva
Jukka Kivi

Hienosti kirjoitettu ja varsin ajankohtainen kirjoitus. Omalla alalla huolestuttavaa on ollut se, etteivät työntekijät tiedä/välitä siitä, että mitä tapahtui, jos oman alan työehtosopimus ei ole enää yleissitova. Silloin työnantaja voi vaihtaa työehtosopimuksen halvempaan ja vain siitä syystä ettei tarpeeksi alan ihmisistä kuuluu liittoon.

Käyttäjän AriWigelius kuva
Ari Wigelius

Kiitos Jukka palautteesta. Niin onhan se noin, yllättävän moni on täysin ymmärtämätön asiasta. Oletetaan, että laki määrään palkan yms. Kyllä tosiasiassa työväki nämä oikeudet ovat saaneet itselleen, ei niitä ole hyväntahtoisuutta annettu. Paperimiehiä on haukuttu, mutta he itse saivat palkat ja työolot kuntoon, koska lähes kaikki kuuluivat liittoon. Kyllähän sitä palvelualoillakin olisi paremmpat palkat ja olot, mikäli kaikki kuuluisivat liitton. Reilut pelisäännöt!

Olavi Mansikka

Henkilökohtaisesti yksi lysti mihin pojat kuuluvat. Osa kuuluu tohon osa ammattiliittoon ja osa ei mihinkään. ei ne luottamusmiehet mitään riitatapauksia ratkaise vaikka sen kuvan yrität antaa. Ovat omasta mielestä helpompia neuvottelukumppaneita koska nyt tietävät laista (ainakin parhaat) hiukan normi työntekijää enemmän. eivät kuitenkaan ole mitään ratkaisijoita. Kumma kyllä pari kertaa ovat pitäneet myös liittoon kuulumattomien asioista huolta.... enemmän se aiheuttanut ongelmia kun nää kaverit kokeneet ongelmaksi.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Hyvä Ari, kuten ay-liikkeessä on tapana, sinäkin kerrot valheita ja vääriä tietoja ihmisille oman etusi edistämiseksi.

Kuten hyvin tiedät kassat rahoittavat vain hyvin pienen osan ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta. Vaikka kassamaksu toki on tämän vakuutuksen saamisen ehto.

Ansiosidonnaisessa tytöttömyysturvassa on kaksi osaa. Perusosa ja ansio-osa. Perusosa on kaikille samansuuruinen sama kuin peruspäiväraha. Ansio osa vaihtelee tulojen mukaan.

Perusosan rahoittaa valtio. Ansiosan rahoittavat työntekijät ja työnantajat yhdessä työttömyysvakuutusrahastoihin maksettavien pakollisten maksujen kautta. Vaikka et kuulu mihinkään kassaan, niin maksat.

Huom!
Kassamaksuista rahoitetaan vain 5,5% ansio-osan kustannuksista.

Ansio-osaa maksetaan tulojen mukaan. Pienemmillä tuoloilla ansiosidonnainen on suhteessa suurempi palkaan, kuin suuremmilla. Kun tulot ylittävät n3200e, niistä ei huomioida laskentaan enää kuin 20%

Pääosin kirjoituksesi oli siis roskaa.

Liitot ja kassat piti aikanaan erottaa toisistaan ja tämän muutoksen yhteydessä tuli mahdolliseksi perustaa yksityisiä kassoja. Muutoksen tarve tuli sitä, että monilla liitoilla meni rahat sekaisin. Omien löysien menojen rahoittamiseksi käytettiin vielä kassojen rahaa.

Harrastat myös työpaikkakiusaamisen tukemista.
Pakottaminen liittojen jäseniksi on sitä. Omalla työpaikkallani oli sellaista vielä -90 luvun alussa. Siis Pernon telakalla. Olin silloin vielä ay-uskossa. En ole maksanut enää ay-liikkeelle vuoden 2003 jälkeen yhtä lyhyttä hetkeä lukuunottamatta. Mutta huomasin sen hetkessä täysin turhaksi. Otin esille sopimuksemme huonoja kohtia ja hölmöksi minut haukuttiin. ELi mikään ei ollut muuttunut 10vuodessa. Kyllä minäkin olen painostuksen kohteeksi joutunut eräässä työpaikassa, mutta kuten nopeasti huomasin. Mitä liitompi sen paskempi työpaikka.

Miten olen työtovereitani vastaan, jos en kuulu liittoon? Heihin minä kyllä luotan, siis työtovereihini. Tosin nykyään suurin osa heistä ei kuulu liittoon ja useimmat kuuluvistakin miettivät eroa siit.

AY-liike on pääasiassa kiinostunut oman asemansa varmistamisesta. Yksikään heistä ei tee töitä, niin huonoilla sopimuksilla kuin meille tekevät. He ovat siis kermankuorijoiden aatelia.

Esim Antti Rinne. Liittojohtajana 16000e. VM 9500e. Kyllä voi rosvoukseksi. Mitä liitot tekevät miljardiomaisuuksilla, joita ovat meiltä keränneet? Esim Metallin Riku Aalto rahastaa vvo:n hallituksen päälikkönä? Miksi. Siellä on käsittääkseni useampi miljardi metallimiesten rahaa. Mitä niillä aiotaan tehdä? Miksi vvo on ahneimpia vuokranantajia? Miksi näitä ei kerrota suoraan jäsenille? Tietoja on suhteellisen vaikea onkia. Korruptiota se on. Vaikka laillista. Ay-liikeen lonkerot keirtyvät, niin moneen paikkaan.

Entäpä etujen puolustaminen? Kenen etuja puolustetaan? Entäpä työttömät? Itse kiersin ammattikouluilla aikanaan kertomassa, että ay-liike puolustaa työttmien etuja. Puolustiko? Ei lukuisia heikennyksiä on tullut. Sellaisiakin, joita 93 vielä lakoin vastustettiin. Ihan LYLY itse on ollut niitä ajamassa. Myös tasoon tuli nyt heikennyksiä.

Ay-liikkeelle olisi tarvetta. Mutta ei nykyisen laiselle mafialle. Ja Eduskunnan pitäisi näyttää sille sen oman kokoinen paikka. Niin kauan kuin näin ei ole ja kermankuorinta jatkuu, MINÄ EN SITÄ RAHOITA.

Koska kaikki rahoittavat tätä ansiosidonnaista, se myös kuuluisi kaikille. Mutta tätä tukijalkaa ay-liike ei halua menettää.

Ay-liike pyrkii estämään purkamasta edes väliaikaisesti perusturvan ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan välistä kytköstä. Tämä on vaikeuttanut kaikkein köyhimpien saaman perusturvan parantamista.

Näin bailaa ay-liikkeen pas---

Olavi Mansikka

JP kirjoitukseen otan kantaa myös. Täysin samaa mieltä tuosta kiusaamisesta. Jos ei kuulu niin ei kuulu ja painostaminen on kiusaamisen muoto. Me ollaan saavutettu. Jokin aika sitten yksi täällä mainosti että TYÖNANTAJA vaati yleisitovuutta sopimuksiin. tätä saavutusta ei siis voida laskea Ay-liikkeen ansioksi vaan työnanataja on omaa taakaansa helpottanut aikoinaan niissä olosuhteissa. Nyt antaja puoli haluaa purkaa koska rakenne on aikansa elänyt eikä enää sovi tämän päivän markkinoihin...

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

JP Lehto kovin on katkeraa tuo vuodatuksesi, mutta kysyn kuitenkin. Onko mielestäsi kohtuullista, että liittoon kuulumattomat saavat samat edut kun liittoon kuuluvat, kuten nyt joulun pyhistä arkipyhäkorvaus ja pitäisikö mielestäsi työnantajalla olla oikeus jättää maksamatta arkipyhäkorvauksen lisäksi mm. lomarahat, pekkaset.

Olavi Mansikka

Heitetäänpäs kysymys myös toisin päin. Jos (ja aika usein) liittoon kuulumaton voi neuvotella paremmat edut itselleen. Joko palkkana tai vapaana. Itse kullekkin sen mukaan miten sopii. Onko oikein sitten kadehtia näitä etuja AY-liikkeeseen kuuluvan taholta. Itse olen tämmöiseen törmännyt. Olisin itse saanut paremmat ehdot. Yleissitovuus kuitenkin esti.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

TES määrittelee vain taulukkopalkkojen minimit. Mikäli neuvottelet itsellesi suoraan työnantajasi kanssa paremmat edut mitä TES edellyttä ei yleissitovuus sitä estä.

Olavi Mansikka Vastaus kommenttiin #30

Kyllä muuten esti... ei jaksanut alkaa silloin tappelemaan. Katos kun ns luottamusmies oli istuttamassa persettä penkkiin muilta. Muille samat kuin mulle. eli nyt olisi tulleet siipeilijöiksi mulle.

Käyttäjän AriWigelius kuva
Ari Wigelius

Niin Olavi, ay-liikkeessä ei ole kysymys yksilön edusta, vaan kaikkien työntekijöiden edusta. TES määrittelee vain minimipalkat, tottakai jokainen voi neuvotella sitä paremmat palkat, joten en ymmärrä kritiikkiäsi. Oletko aivan varma, että olet ymmärtänyt kaikki oikein?

Olavi Mansikka Vastaus kommenttiin #31

Olen ymmärtänyt kyllä kaiken. Olen kokenut aikoinaan painostuksen jota edelleen esiintyy. Poikaa oltiin päätä pahkaa viemään rakennusliittoon. ei siinä mitään sopii se mulle että painostusta käytetään. Itse en koe tarpeelliseksi ja mitä tulee että siipeilijänä aikoinaan olisin ollut ei pidä paikkaansa. Laki määrittelee tosiaan noi lomat. siihen olen täysin syytön. Ja eikös työnantaja puoli ole valmis luopumaan yleissitovuudesta? miksi aitten ei AY-liike. jäis toi höpötys siipeilystä pois.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Arin kirjoitus on tyypillistä harhauttavaa ay-roskaa ei se parene katkeruudella tai ilman.

Kyllä yleissitovuudesta pitäisi luopua. Ay-liike ei kuitenkaan siihen halua lähteä. Se romahtaisi.

Niin eduskunnan pitäisi säätää laeissa työelämän ehdot. Ne on tässä toopeilussa haluttu jättää tesseihin. Ne ovat pääasiassa aivan perustavaraa, jotka totetuvat kaikkialla euroopassa hieman eri tavoin. Tes kirjat olisivat tosin ohuita, jos niihin laitettaisiin vain se, mistä todellisuudessa sovitaan ja niin sen pitäisi olla. Ay-liikekkin voisi tervehtyä. Myös vähennysoikeuden poisto tervehdyttäisi, kun liitoille jäisi vähemmän rahaa, eivätkä ne voisi palkata tällaista valtavaa poliittisin perustein valittujen pikkupolitrukkien suojatyöläisarmeijaa.

Pitääkö Arto työmarkkinajärjetöjen mafian aina rikastua??? Kuten tiedät kaikki arvosteluni on totta. Vai mikä ei ole?

Esimerkiksi ero sähkömiehen sopimuksilla ja liitonkermankuorijoiden sopmuksissa on valtava. Siitä näkee kenen etua on ajettu.

Toisaalta olen myös tehnyt ihan helvetisti töitä. Yli 2000 jokaisena vuonna, vuoden 2002 jälkeen. Sitä ennen tuli tehtyä sitä yhteiskuntapalvelusta, jota kadun eniten.

Käyttäjän ArtoViertola kuva
Arto Viertola

Kirjoitus olisi pyrkinyt kohti objektiivisuutta, jos olisi verrattu esim. 40 vuoden työuran aikaisia maksujen erotuksia eri tuloluokissa. Vertailu oli ilmeisen tarkoituksellisesti jätetty tekemättä. Myöskään ay jäsenmaksutuloilla ylläpidetyistä ay-liikkeen johdon Lapin kelomökeistä tai johdon moninaisista etuuksista ison palkan päälle ei kirjoitettu mitään. No pitäähän bruttopalkasta pidätetyllä lähes 2% maksulla jotain katetta olla ;). Harhautuksena (?) oli kyllä kerrottu että samalla jäsenmaksulla saa erisuuruisen työttökorvauksen. Tottakai niin pitääkin olla, koska ansiot on erilaiset. Myös pienituloinen maksaa vähemmän jäsenmaksua YTK:ssa. Tuo 118 euroa vuodessa on jokaiselle ansiotulo saavalle kuitenkin paljon vähemmän kuin esim elintarviketyöläisten mnaksama 1,7%. Ansiotuloon sidottu työttömyysturva lienee kuitenkin huonosti sattuessa tärkeintä jokaiselle.
Otin ohessa kantaa vain "asian" esttämiseen. Kokonaan toinen asia on ay-jäsenmaksun maksamiseen sisältyvät historialliset, edunvalvonnalliset, poliittiset ja periaatteelliset kysymykset.

Käyttäjän AriWigelius kuva
Ari Wigelius

Hei Arto, mielestäni kirjoitus oli varsin obejektiivinen. Ymmärrän, että mikäli vihaa jotain asiaa, ei siitä kirjoittaa kuin kuten sinä vastasit. Valitettavaa, että koet työntekijöiden oikeudet työmarkkinoilla noin vähä arvoisiksi.

Fakta on kuitenkin se, että pienituloiset YTK:n jäsenet rahoittavat suurituloisten suuremmat ansiosidonnaiset. Jäsenmaksu sama, mutta asiosidonnainen ei.

Käyttäjän ArtoViertola kuva
Arto Viertola

Ihan samalla tavalla menee liiton kanssakin. Jäsenmaksuprosentti kaikille sama, mutta saatuu työttömyyskorvaus palkkasidonnaisena isotuloisella monta prosenttia suurempi. Eikö niin?

Käyttäjän JaniHtnen kuva
Jani Hätönen

>Fakta on kuitenkin se, että pienituloiset YTK:n jäsenet rahoittavat suurituloisten suuremmat ansiosidonnaiset. Jäsenmaksu sama, mutta asiosidonnainen ei.

Ansiosidonnaisen maksavat kaikki, prosenttiosuutena palkasta. Se rahoitetaan lähinnä verovaroilla sekä kaikilta työnantajilta ja työntekijöiltä kerättävillä pakollisilla työttömyysvakuutusmaksuilla

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Kun kerran otat nuo palvelualat esimerkiksi, niin käsitellään sitten niitä.

Olenko oikeassa siinä, että ammattiliiton työttömyyskassaan ei voi kuulua ilman ammattiliiton jäsenyyttä?

Jos olen, niin mitenkäs tuossa esittelemässäsi 2000€/kk esimerkkitapauksessa on maksujen laita? Paljonko 2000€/kk ansaitseva palvelualalla työskentelevä maksaa vuodessa ammattiliitolle vs. paljonko maksaa YTK:lle?

Olenko väärässä, että saadakseen täsmälleen samansuuruisen työttömyyskorvauksen, hän maksaa ammattiliitolle kolminkertaista maksua YTK:n verrattuna?

Käyttäjän AriWigelius kuva
Ari Wigelius

Varmasti ammattiliitto maksaa enemmän, koska se takaa paljon muutakin kuin ansiosidonaisen turvan. Oletko sitä mieltä, että et tarvitse ammattiliittojen neuvottelemia saavutuksia? Pystyisitkö itse neuvottelemaan nämä oikeudet itsellesi?

http://ariwigelius.puheenvuoro.uusisuomi.fi/177079...

1889 Asetus työväen suojelusta, ammattientarkastajat.
1895 Tapaturmakorvauslaki.
1917 8 tunnin työaikalaki.
1922 Työsopimuslaki, vuosiloma 4 – 7 päivää.
1923 Työehtosopimuslaki.
1939 Vuosilomalaki, vuosiloma vakinaisissa töissä 5 -12 päivää.
1946 Työsopimuslain uudistus, laki työriitojen sovittelusta ja laki työtuomioistuimesta. Työaikalain muutos pidentää vuosiloman 12 -14 päiväiseksi.

1947 Valtakunnalliset työehtosopimukset muotoutuneet työehtosopimus¬järjestelmäksi. Luottamusmiesjärjestelmä luodaan.
1948 Lapsilisälaki. Tapaturmavakuutuslaki.
1958 Työturvallisuuslaki
1959 Yleiseksi työajaksi 45 t/viikossa.
1960 Vuosilomalain muutos, vuosiloma 18-24 päivää. Työttömyysvakuutuslaki. 1962 rahastoiva työeläkejärjestelmä luotiin.

1964 Valtion virkamiesten työsuhteiden neuvottelemista koskeva menettelytapalaki.
1965 Siirtyminen 40 tunnin viikkotyöaikaan.
1966 Irtisanomissuojasopimus. Valtion eläkelaki.
1967 Lomapalkkasopimus. Uusi ammattitautilaki.
1968 Ensimmäinen tulopoliittinen sopimus, ns. Liinamaa I. Indeksiehtojen poistaminen, vuokrien ja hintojen valvonta, vapaa-ajan tapaturmavakuutus, työnantajat alkavat periä jäsenmaksuja suoraan ammattiliittojen jäsenten palkoista.
1969 Luottamusmiessopimus.

1970 Työsopimuslain uudistus. Toinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Liinamaa II: erorahajärjestelmä. Julkisen sektorin neuvottelu-, sopimus- ja lakko-oikeuden laajennus.
1971 Sopimus työmarkkina- ja talouspoliittisesta kokonaisratkaisusta ns. UKK-sopimus. Koulutussopimus ja tiedotussopimus. Vähimmäispalkkalaki. Julkisen sektorin valtakunnalliset työehtosopimukset. Valtion sektorin luottamusmiessopimus.
1972 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Hämäläinen-Laatunen -sopimus: lomaltapaluuraha 10 % lomapalkasta, sairausajan palkkaetujen parantaminen.

1973 Vuosilomalain uudistus. Työsuojelunvalvontalaki.
1974 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Lindblom-sopimus: lapsilisien korotus, äitiysloma 7 kuukautta, verohelpotuksia, ansiokehitystakuu.
1976 Työsuojelusopimus. Ryhmähenkivakuutus.
1977 Talviloma
1978 Yhteistoimintalaki. Työterveyshuoltolaki. Talviloma vuosilomalakiin. Isyysloma 12 päivää.
1979 Talvilomaoikeuden laajennus.
1980 Opintovapaalaki. Äitiyspäivärahan pidennys ja vanhempainloma. Ensimmäiset työehtosopimukset, jotka mahdollistivat, että sairaanlapsen hoitajana voi äidin suostumuksella olla myös lapsen isä.

1981 Keskitetty työehto- ja talouspoliittinen ratkaisu, ns. Pekkanen I. Ansiosidonnaisen sosiaaliturvan parannus äitiys-, vanhempain- ja sairaspäivärahoissa.
1984 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Pekkanen II: työajan lyhennys 16/32 tuntiin vuonna 1986. Ansiosidonnainen työttömyysturva. Laki irtisanomismenettelystä.
1985 Laki kotihoidontuesta.
1987 Työturvallisuuslainsäädännön uudistus. Työsopimuslakiin syrjintäkielto työhönotossa. Aikuisten opintotuki. Tasa-arvolaki.
1988 Työsopimuslain ja yhteis¬toimintalain uudistukset. Henkilörekisterilaki. Kotihoidontuki laajenee. Tulopoliittisen selvitystoimikunta asetetaan.

1989 Työttömyysturvalain muutos. Uusi yhdistyslaki.
1990 Henkilörahastolaki
1991 Laittoman irtisanomisen korvauksen enimmäismäärän nosto. Vuosilomalain muutos. Ammattikoulutusraha.
1995 Ulkomaisten työntekijöiden työehdot. Vuorotteluvapaa. Työaikalaki.
1996 Päivähoitolaki. Työaikalain kokonaisuudistus. Epätyypillisissä työsuhteissa olevien eläketurva. Vuosilomalain osittaisuudistus. Ulkomaalaisten t yöntekijöiden työehdot. Henkilöstörahastolain uudistus. Yhteistoimintalain uudistus.
1998 Työttömyysvakuutusrahaston perustaminen.

2000 Sopimus ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasokorotuksesta vuonna 2002.
2001 Uusi työsopimuslaki. Neuvottelutulos työeläke- ja työttömyysturvajärjestelmien uudistamisesta. Aikuiskoulutustuki
2002 Työturvallisuuslaki uudistetaan. Kuntoutusajan palkkaus. Valtion henkilöstöä koskeva palkkaohjelma Valpas I. Uusi työterveyshuoltolaki: Sopimus helatorstaista voimaan (helatorstai lyhentää työaikaa ansioita alentamatta).
2003 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu. Valtion palkkaohjelman jatko Valpas II. Työttömyysturvalain uudistus. Uusi työturvallisuuslaki. Tapaturma- ja ammattitautilain uudistus. Perhevapaa-järjestelmän uudistus.

2004 Työeläkeuudistus, Ammatillisen koulutuksen uudistus.
2005 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu. Vuosilomalain kokonaisuudistus – virkamiehet vuosilomalain piiriin. Työaikapankkijärjestelmä/ etätyöohjeet. Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli
2006 Sairausvakuutus-järjestelmän rakenne- ja rahoitusuudistus. Muutoksia työttömyysturvalakiin. Koulutuspäivärahan määräyksiin muutoksia. Perhevapauksiin parannuksia.
2007 Liittosopimukset. Laaja sosiaalipaketti (sosiaalitupo) eläke- ja työttömyysturvan uudistamisesta .

2008 Oppisopimuskoulutuksen etuihin muutoksia.
2009 Aikuiskoulutustuen uudistus. Muutosturvan laajennus koskemaan myös määräaikaisia.
2010 Vuorotteluvapaa vakinaistetaan. Työttömyysturvan uudistus: mm. työssäoloehdon lyheneminen 34 viikkoon, korotettujen etuuksien laajentaminen, sovitellut päivärahan enimmäiskesto poistuu, koulutusetuisuuksien uudistus.
2014 Eläkeuudistus. Työttömyysturvan uudistukset, mm. työssäoloehto lyheni kuuteen kuukauteen, omavastuuaika lyheni viiteen päivään ja työttömyysetuuksiin tuli 300 euron suojaosa. Joustava hoitoraha

Käyttäjän JaniHtnen kuva
Jani Hätönen

jos kaiken tämän sai aikaan ay-liike yksin, niin mihin enää tarvitaan eduskuntaa? Vai koitatko tuoda ilmi sen, että ay-liikkeellä on lainsäädöntövaltaa, joka oikeasti kuuluu eduskunnalle. Ei millekään kolmikannalle.

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

Kun minä toimin luottamusmiehenä, kuuluin kylläkin liittoon, mutta YTK-kassaan. Meidän työpaikassa kun ei esiintynyt työpaikkakiusaamista.
Pari tuttua insinööriopiskelijaa meni opiskeluaikanaan kaverinsa kanssa telakalle kesätöihin. Heti tuli luottamusmies juttusille ja kertoi, että pojat sitten liittyvät matallin liittoon ja heti. Pojat kysyivät pomolta, mitä tapahtuu jos emme liity. Pomo sanoi, että huomenna sekä Turun että Helsingin työntekijät pistävät perseet penkkiin ja minä käyn heti aamusta samomassa teille, että sopisi vaihtaa toiseen kesätyöpaikkaan. No pojat liittyivät, vaikka oikea liitto olisi heille ollut insinööriliitto. Onneksi nykyään liitot ottavat opiskelijajäseniä, niin tällainen pakkoliittymisen maksut menevät edes oikealle liitolle.
Mainittakoot, ettei näitä telakoita enää ole. Liittojen edunvalvonta on päässyt finaaliin.

Pasi Tikka

"YTK:n pohjimmainen tarkoitus on tuhota työntekijöiden turva tulevaisuudessa, kun työntekijöillä ei ole enää turvaa, voidaan lähteä heikentämään työntekijöiden työsuhdeturvaa.."

Mihin perustat tämän väitteen? Eihän tuo ole YTK:n etu?
Muuten olen asioista samaa mieltä.

Käyttäjän AriWigelius kuva
Ari Wigelius

Hei Pasi, perustan väitteeni työntekijöiden järjestäytymisellä. Mitä alemmas järjestäytyminen laskee, sitä heikompi TES:ta on neuvotella. Alla 50% järjestäytymisaste romuttaa jo neuvotellut tulokset.

Käyttäjän OulaLintula kuva
Oula Lintula

Ne järjestäytyvät, jotka haluavat. Sen sijaan loukkaus sopimusvapautta kohtaan on se, että näiden neuvottelujen tuloksia pakkosyötetään niillekin, jotka eivät ole olleet mukana niistä neuvottelemasta eivätkä halua liittoihin kuulua (ns. yleissitovuus).

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

Ammattiyhdistysliittoon liittyminen voi olla hyväkin ratkaisu, jos työnantajan ja työntekijän välillä on olemassa jonkinlainen vastakkainasettelu, jos palkkoja poljetaan tjsp. Aika moni meistä on kuitenkin siinä asemassa, että oma tulos vastaa yrityksen tulosta, palkka on huomattavasti yli TES:in minimin, ja työnantajan sekä työntekijän välillä vallitsee luottamus, mikä mahdollistaa lähes rajattomia joustoja esimerkiksi työaikojen tai fyysisen työskentelysijainnin suhteen. Toisin sanoen mulla on asiat niin hyvin, etten näe AY-liikkeelle kohdallani tarvetta.

Käyttäjän AriWigelius kuva
Ari Wigelius

Hienoa Atte, että sinulla on asiat hyvin. Tärkeintä on juuri mainitsemasi asiat ja kuten sanoit ay-liike neuvottelee vain minimipalkat. Heittäisin sinulle kuitenkin vastakysymyksen: Mitäs jos sinulta menee työpaikka alta ja haet uusiin töihin? Millaiset oikeudet pystyt neuvottelemaan uudessa työpaikassa?

Liittoon kuuluminen on myös osoitus solidarisuudesta muuta työväestöä kohtaan, koska yksittäinen työntekijä / työpaikka / toimiala ei tule toimeen itsekseen, tarvitaan vahvaa turvaa kautta linjan.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

ICT-alan asiantuntijatehtävissä on tyypillisesti hyvät etuudet ja paljon vapauksia, eikä tästä ole mitään poikkeuksia näkynyt sen 15 vuoden aikana mitä nyt olen näitä hommia ammatikseni tehnyt. Tämä ei suinkaan ole AY-liikkeen vaan työmarkkinoiden ansiota. Yritykset kun tykkäävät maksaa, jos sillä saa tarvittavaa osaamista. Oikeuksien ja etuuksien suhteen ei siis ole syytä olla huolissaan.

Oleellisempi kysymys on tietysti se, että löytyisikö työsuhteen päättymisen jälkeen ylipäätään uutta työpaikkaa ja millaisella aikataululla. Tässä ei AY-liike voi auttaa, vaan kyse on ihan itsestäni ja omatoimisesta osaamisen kehittämisestäni. Voisin kyllä tehdä TES-palkallakin töitä, jos vaihtoehtona olisi putoaminen kortistoon useammaksi kuukaudeksi, mutta taitaa olla niin, ettei yksikään ohjelmistosuunnittelija tässä maassa tienaa TES:in mukaista minimiliksaa, vaan järjestään sen päälle.

Ja sen solidaarisuuden jättäisin kyllä vaalitelttojen juhlapuheisiin. Kyllähän työelämässä edetään nykyään kyynärpäätaktiikalla ja hyvillä suhteilla, tietty edellyttäen että osaaminen on kunnossa.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Tarkoitit varmaan solidaarisuudella AY-liikeen antamaa vaalitukea SDP:lle?

Keijo Kakkonen

miksi pitäisi YTK:sta erota??? 118e/vuosi, kun olin rakennusliitossa niin maksoin 150-360e/kk niin vain tyhmä idiootti demari eroaisi tämän takia että ei tarvitse maksaa itseään kipeäksi työttömyyskassan jäsenyydestä.

Käyttäjän OulaLintula kuva
Oula Lintula

Tärkein syy sille, etten itse aikanani kuulunut ammattiliittoon, oli se, että ammattiliitto oli mukana SAK:ssa ja se puolestaan jakoi vaalitukea mm. SDP:lle.

Tai ainakin luulin että se jakoi. Tuolla ylempänä tosin blogisti väittää jotain muuta - kysyin selventävän kysymyksen, ehkäpä hän vielä vastaa siihen.

Käyttäjän eerojalkanen kuva
Mari Yritys

Mielenkiinnosta googletin otsikolla ay-liikkeet ja vaalirahoitus.

http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/kumpulanatr...

Mm. Kumpula-Natri sai yli puolet 72 000 vaalibudjetistaan ay-liikkeiltä. Vaalirahoituksen sivuilta voi lukea eri vaalien rahoitusilmoituksia. Kyllä niitä tonneja lapataan vaikkapa kunnallisvaaleissa pienemmillekin tekijöille.

Toni Nuutinen

Minä olen vakavasti miettinyt liittyväni ytk,n kassaan. Vuosiansioni on n 35 000 vuodessa,joten metallin työttömyyskassaan maksan noin 230€ vuodessa, tämän lisäksi maksan metallin jäsenmaksua 385€ josta suurin osa tuntuu menevän 2 työväenpuolueen tukemiseen ja niiden väliseen tappeluun kaksi jakoisessa liitossa. Eli miksi en maksaisi vain 118 euroa työttömyysturvastani tuon 615 euron sijaan.
liiton tuki ja etujen oikea ajaminen on valitettavasti jäänyt puoluepolitiikan jalkoihin.

Tuija Kiviaho

Minä olen kuulunut OAJ:hin jo 30 vuotta enkä ole kokenut sen ajaneen etujani missään muodossa koskaan. Jäsenmaksu kyllä kelpaa. Olen jo muutaman vuoden miettinyt siirtyväni yleiseen työttömyyskassaan mutta edelleen roikun OAJ:ssa.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Olen opettanut 13 vuotta ja pyrin, tai siis pyrin kun hakemus tuotiin nenän eteen, että liity OAJ:hin. Olin opettamassa ekaa vuotta ja vastaus tuli että et kelpaa OAJ:hin, peruste: et ole opettajankoulutuksessa.

Toista kertaa en ole yrittänyt.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Olen kuullut tarinoita että PAM:issa esmes ei vihreiden jäsenkirjalla juuri etene.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Kiitos vastauksestasi. Entäs jos 15 pätkätyöttömyysvuoden jälkeen tinkisin palkasta ja saisin vakiduunin? (ihan vaikka arvoni (siis sille pk-yrittäjälle) näyttääkseni,) jotta pääsin neuvottelemaan siitä palkasta minkä ansaitsen?

Toki palkkaa on tullut minimipalkkaa enemmän, en valita, neuvoteltu on.

Ei virallisesti ei ole mahdollista. Kuulemma joko otat edut tai olet työtön.

Toki noita sairaspoissaoloja on 15 vuoteen 20 päivää. Luultavasti olen ainoastaan onnekas. Mutta jos töihin on kiva mennä niin...

Mikko Ratilainen

Olen ollut YTK:n jäsen vuodesta 1997. Viimeiset 12 vuotta palkka on ollut hyvä, sitä ennen vaihteli hyvinkin suuresti, riippuen mitä milloinkin teki. Olen aina ollut tyytyväinen palkan suuruudesta riippumatta tuohon ytk:n vuotuiseen jäsenmaksuun, koska huonoimpina vuosina olisin maksanut alani ammattiliiton jäsenyydestä palkkaani nähden kohtuuttomasti.

Petri Cederlöf

Vain esimerkki: Olen kuulunut Akavan (vasemmistolainen?) alaiseen Tieteentekijöiden liittoon noin 15v ensin apurahatutkijana sitten erilaisissa määräaikaisissa palkkatyösuhteissa. Jäsenmaksu 1,5% palkasta, työttömältä 8€/kk. Se on vuosia tuonut esille pätkäsuhteissa toimivien tutkijoiden ja kirjoittajien asemaa ja oikeuksia ja parannuksia on toteutunut. Jäsenenä olen saanut nopeasti asiantuntevaa neuvontaa mm. sopimuskysymyksiin ja riita-asioissa oikeudellinen apu edullisesti saatavissa. Vahvasti työntekijöiden oikeuksien puolella mutta ei työnantajaa vastaan. Ei ole mennyt jäsenmaksu hukkaan enkä koe kuuluvani mihinkään byrokraattisen korporaatioon, vaan saavani ajanmukaista palvelua.

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Ja jos eroat YTK:sta liity johonki toisseen työttömyyskashaan ja oli minusta turhan provosoiva tyyli kaikista faktoista huolimatta sulla. Ja YTK:n maksuhan on aika pieni verrattuna, mitä maksaa liittoon? Ja vielä se, että alettaskos elähmään uutta aikaa ja emmä riistäs joltaki yksittäiseltä pikkukassalta kunnioitusta, hyvvää työtä nekki tekkee.

Päivi Jurvala

Kirjoittaja on erittäin oikeassa. Tässä vain makustelen samojakin asioita omasta näkökulmasta: Jos ei kuulu liittoon, ei ole palkka-asioissa turvaa sillä kukaan ei neuvottele sinun puolestasi, kuka ajaa asioitasi jos työssä tulee jotain missä työnantaja on niskan päällä. Liiton jäsenellä on aina luottamusmies ja lakimiehen palvelut apuna. Liiton kautta saa myös valistusta omista oikeuksista ja etuuksista joko tiedotteina tai luennolla ja monella muullakin tavalla. Monet liitot järjestävät myös virkistystä sekä monenlaista ohjelmaa jäsenille. Useimmilla liitoilla on hyviä etuja mm. Vakuutusalennuksia, virkistystä mm. Matka-alennusia sekä retkiä ja jopa edullisia vuokramökkejä. Kannattaa katsoa mikä liitto ajaa juuri sinun asioita ammatillisesti ja lukea liiton edut jäsenille sekä liittyä jäseneksi! Nimimerkillä: Kokemusta on useita vuosia liiton aluejärjestön hallituksen jäsenenä sekä puheenjohtajana ja liiton hallituksen jäsenenä. Niin ja meinitsen edellisten kirjoitusten takia että olen oikeistopuolueen jäsen enkä koe mitään ristiriitaa siinä että työntekijän edut ovat Suomessa hyvät johtuen ammattiliittojen pitkästä työstä edunvalvojana. Olen ollut myös työnantaja ja maksanut eri alojen TES:n alaisia palkkoja, mikä on vain mielestäni oikeudenmukaista tyytyväiselle työntekijälle. Niin ja vapaa lauantai oli tiukan neuvottelun tulos saatikka monet palkan korotukset ja muut etuudet työsuhteessa. On tosi paljon asioita mitkä on saavutettu historian aikana neuvottelemalla työnantajan kanssa, ryhmällä on aina enemmän voimaa kuin yksilöllä!

Käyttäjän jouniholopainen kuva
Jouni Holopainen

Sellainen virhepäätelmä meillä monella on yhä, että AY-järjestöt olisivat yhtä kuin työttömyyskassat. Jo laki määrää että työttömyyskassojen jäsenyys ei saa olla kiinni minkään järjestön jäsenyydessä. Siten YTK:n ja muiden kassojen välinen vertailu edunvalvonnallisestä näkökulmasta on erittäin hölmöä.

Viittauksena lakiin Työttömyyskassalaki 24.8.1984/603:

1§ kolmas momentti:

"Työttömyyskassa ei saa harjoittaa muuta kuin tässä laissa tarkoitettua toimintaa. Se ei myöskään saa olla sellaisessa yhteydessä muunlaista toimintaa harjoittavaan yhdistykseen, järjestöön tai muuhun yhteenliittymään, jossa kassan itsenäisyys tulisi rajoitetuksi."

Jussi Varsio

Miksi sinunlaisesi ihmiset keskittyvät jatkuvasti spämmäämään YTK:sta jonnin joutavia? Onko syynä kenties tämä tilasto: https://ytk.fi/tietoa-ytk-sta/jasenmaaran-kehitys? Vai ettekö luota siihen, että ihmiset ITSE osaisivat päätellä ja laskea ja miettiä, mikä on heille sopivin vaihtoehto?

En ymmärrä sitäkään, miksi työttömyyskassa ja ammattiliittojen edunvalvonta koitetaan tietoisesti sekoittaa yhteen nippuun, vaikka ne ovat kaksi aivan eri asiaa. YTK-Työttömyyskassa on vain ja ainoastaan työttömyysturvaa varten (118 EUR/vuosi) ja YTK-Yhdistys on sitten tapauksia varten, joissa saatetaan tarvita juridista apua. Vertailusi ja arvostelusi pitäisi tehdä YTK-Yhdistyksen ja AY-liikkeen edunvalvonnan välillä. YTK:n työttömyyskassa on ihan yhtä hyvä tai huono kuin liitonkin työttömyyskassa, sillä se on lakisääteistä toimintaa.

Tuntuu, että AY-änkyrät koittaa tarkoituksella peloitella mielikuvilla, että kaikki työnantajat olisivat halukkaita päättämään juuri sinun työsuhteesi. Ymmärräthän, että se ammattiliittokaan ei sitä työsuhdetta pelasta, jos sen loppumisessa ei ole tapahtunut mitään laittomuuksia ja ne laittomuudetkin taitavat olla työssäkäyviin suhteuttuna todella pieni osa, toki niitä on.

Jos olisit aidosti huolissasi ihmisten työsuhteista, alkaisit ajamaan julkisesti asiaa niin, että ammattiliittoon kuuluva voisi liittyä vain liittoon eikä pakotettaisi liittymään myös työttömyyskassaan. Itse esimerkiksi kuulun vain ammattiliittoon kannattajajäsenenä (70 EUR /vuosi) ja kassaksi olen valinnut YTK:n. Ammattiliitoillehan tämä ei yleensä käy, sillä vain pieni osa kerätyistä jäsenmaksuista menee työttömyyskassaan ja suurin osa Hakaniemen AY-porsaiden Levin edustusmökkeihin ja isoihin palkkioihin. Moni ihminen voisi palata AY-liikkeen jäseneksi, jos heitä ei pakkoliitettäisi kassaan.

Mutta tämäkin asia tuntuu menevän kuten vasemmistolainen asiainhoito yleensäkin eli metodeina pelottelu ja uhkailu. Olen itse törmännyt työelämässä useasti näihin liittouhkailuihin. On se kumma, kun samat ihmiset, jotka kokevat jatkuvasti tulleensa väärinkohdelluiksi eivät itse osaa siitä TES-raamatusta edes niitä ensimmäisiä kappaleita jossa mainitaan järjestäytymisvapaudesta, saatikka osaa kunnioittaa niitä. Työpaikoilla tuo "liiton miesten" touhu on pahimmillaan rinnastettavissa koulukiusaamiseen.

Jussi Varsio

Btw, kannattaa tutustua "virallisiin" ja puoluettomiin (jos vasemmistolle mikään muu nyt ylipäätään on puolueetonta paitsi omat tuotokset) dokumentteihin asiasta: http://www.fin-fsa.fi/fi/Tilastot/Vakuutustoiminta... Tuo on vuodelta 2013, koska luonnollisesti vuoden 2014 versio ei ole vielä tullut, mutta ei se varmasti väärin ole tehdä vertauksia tuon pohjalta vastahan vuosi on vaihtunut. Työttömyyskassoja on kolmisenkymmnetä ja se jaksaa aina ihmetyttää, että yksi niistä on jatkuvasti vasemmiston tikunnokassa, vaikka kaikki toimivat täysin samalla tavalla, kyllä on kolmen K:n politiikkaa taas (kateus, kauna, katkeruus). Pikainen tutustuminen sivuillesi sen paljasti, että sinunkin tulosi vasemmistopolitiikkaan on käynyt kolmen K:n kautta.

Käyttäjän mechtatel kuva
Jani Kalliojärvi

Jos ay-liikkeet ovat niin erinomaisia puolustamaan työläisen oloja niin miksi esim. rakennuksilla, siivousalalla, kuljetusalalla (on varmasti muitakin) hommat nykyään tekee itäeurooppalainen halpatyövoima alle kaikkien tessien ? Ay-liike on hampaaton ja ollut sitä jo vuosikymmeniä ...

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Mitäs muuten tykkäättä tästä hommasta, kyllä teki ay-liike pahoin... http://yle.fi/uutiset/irtisanotut_joutuivat_maksum...

Tapio Hallfors

Ei tulisi mieleenkään erota. Nyt viimeisen yli 15v töitä riittänyt.Jos laskee Rakennus alan maksut esim 10v 40-50te/v tuloista 1.7% niin liikutaan siinä 8000e paikkeilla kun taas YTK maksut olleet minulle n.1000e luokkaa.Eli kyllä siinä on varaa jo vaikka kuukauden ja ylikin olla jo täysin ilman töitä ja tukiakin.

Toimituksen poiminnat